Wille Dahl Yhteiskunnallisten asioiden mietintää

Tekevätkö poliitikot virheitä?

Kun seuraa julkista keskustelua päivänpolttavista aiheista ja politiikan aikaansaannoksista, törmää usein kannanottoon, jonka mukaan poliitikot tekevät virheitä. Yleensä nämä kannanotot tulevat esiin ihan arkipäiväisessä keskustelussa, artikkelien kommenteissa sekä sosiaalisen median postauksissa.

Mutta tekevätkö poliitikot todella virheitä?

Jos poliitikkojen virheillä tarkoitetaan tyhmiä kannanottoja, niin vastaus on kyllä. Jos poliitikkojen virheillä tarkoitetaan typeriä päätöksiä, niin vastaus on ei.

Hyvä ystävä, anna kun selvennän vähän mitä tarkoitan.

Se, että poliitikko tekee tyhmän kannanoton asiaan on virhe siksi, että silloin poliitikko vahingossa möläyttää jotain sellaista mitä ei olisi pitänyt - tämä möläytys siis on poliitikon todellinen kanta asioihin eikä se poliittisen roolin suojakuori, joka yleensä julkisuudessa on esillä.

Kun taas poliitikot meidän mielestä tekevät typeriä päätöksiä ja poliittisia esityksiä, niin se ei ole virhe. Se mitä tässä tapahtuu, on lähtökohtaisesti vastakkaisten arvojen kohtaaminen.
Kun poliitikko esittää, että pitäisi leikata rikkaiden verotusta ja samalla leikata tukia huono-osaisilta, niin mitä itseasiassa tapahtuu on se, että poliitikko toimii oman arvopohjansa mukaisesti, eli rikkaat ovat tärkeämpiä kuin huono-osaiset. Ja jos se on meidän mielestä typerää ja virhe, niin meidän arvopohjamme on silloin päinvastainen suhteessa poliitikkoon.

Paradoksin tästä asiasta tekee se, että miten ihmeessä politiikassa toimivat tahot ovat päässeet asemiinsa, jos heidän toimensa ovat jatkuvasti päinvastaiset kuin mitä valtaosa kansasta heiltä odottaa? Miten on mahdollista, että täysin valtaväestön arvopohjaa päinvastaista kantaa edustavat henkilöt ovat päässeet päättämään asioista?

Valtaosa suomalaisista on kunnollista väkeä, joka arvostaa lähimmäistään ja toivoisi, että kaikilla olisi hyvä olla. Politiikassa kuitenkin on päässyt vallan kahvaan toistuvasti suhteettoman paljon sitä vähemmistöä edustavia henkilöitä, joiden mielestä ainoastaan pienellä määrällä kansalaisista, eli eliitillä, on oikeus hyvään elämään.

Nämä poliitikot eivät siis tee virheitä ajaessaan metsähakkuiden kasvattamista, julkisen omaisuuden yksityistämistä, terveydenhuollon yksityistämistä, koulutuksen yksityistämistä ja maksullisuutta, kuntien yhteenliittämistä, työntekijöiden oikeuksien polkemista, vähäosaisten sosiaalisten turvaverkkojen heikennystä ja henkilön itsemääräämisoikeuden rajoitusta.
Mikään näistä ei ole virhe. He tietävät mitä he tekevät. Kaikki tämä on tarkoituksenmukaista. Toki, se ei palvele Suomen kansaa millään tavalla, mutta se palvelee eliittiä.

Tässä kohtaa moni saattaa ajatella, että eihän nyt tuollainen voi olla mahdollista, että jokin 'eliitti' täällä vaan pyörittää asioita, ja että kyllä kansa nousisi barrikaadeille, jos näin olisi.
Argumentti on hyvä, mutta se ei ota huomioon kahta vaikutinta.

Ensimmäinen vaikutin on se, että tämä eliitti on taitava siinä mitä se tekee. Eliitti osaa käyttää kieltä tavoin, joka hämää tietämätöntä ja kriittisen ajattelun taidon omaamatonta. Tämä ilmenee siinä, että keskiluokka pääosin luulee kuuluvansa eliittiin. Mistä tämä johtuu? Tämä johtuu siitä, että eliitti on jatkuvasti näennäisesti puolustamassa keskiluokkaa 'ominaan'. Keskiluokka siis luulee kuuluvansa eliittiin pelkästään siksi, että he eivät ole vielä vajonneet huono-osaisten ryhmään. Näin populistisen politiikan avulla eliitti käyttää keskiluokkaa puskurina huono-osaisia vastaan. Ja keskiluokkaiset wannabe-eliitit tietämättään ajavat eliitin agendaa vaikka todellisuudessa ovat vain muutaman palkan päässä huono-osaisuudesta.

Eliittiin kuuluu itseasiassa vain eliitti. Todellisuudessa on olemassa vain kaksi eri kansanryhmää, eliitti ja muut.

Kaikki meistä, jotka eivät kuulu omistajaluokkaan tai poliittisiin vaikuttajiin, eli ne meistä, joiden toimeentulo ja päivittäinen leipä on ollut tai on yhä työssäkäymisen varassa, kuulumme tuohon muut-osioon.

Toinen vaikutin on se, että ihminen on poliittinen sammakko. Sammakko ei huomaa, kun sen keittää hengiltä, koska se on vaihtolämpöinen. Jos sammakon laittaa kuumaan veteen, niin se yrittää paeta. Jos sammakon laittaa kädenlämpöiseen veteen, niin sammakko ei yritä paeta, vaikka lämpö pikkuhiljaa kohoaisi tappavaksi.
Ihminen on poliittisesti samanlainen. Vuosia kestäneellä hitaalla hivutuksella ollaan onnistuttu muokkaamaan yhteiskunnallinen keskustelu ja asenne sellaiseksi, että huono-osainen on itse syypää omaan ahdinkoonsa ja veropetoksista puhutaan ylevillä termeillä kuten 'verosuunnittelu'.

Samalla tavalla kuin sammakko on vaihtolämpöinen, on ihminen yhteiskunnallisesti mukautuva. Jos ärsyke ei ole riittävä, mitään ei tapahdu eikä mikään oikeastaan rekisteröidy. Me pikkuhiljaa sokaistumme vääryyksille ja hyväksymme ne asiana, joka vain tulee sietää.

Tässä kohtaa sopii miettiä, olisiko aika ottaa ohjakset pois eliitin käsistä? Olisiko aika uudistaa Suomen poliittinen päättäjistö ihmisillä, joiden moraalinen kompassi on kohdallaan ja, jotka haluavat koko kansalle vaurautta eikä vain sille yhdelle prosentille huipulla?

Paha hallitsee, kun hyvät ihmiset toimettomina katsovat sivusta.

Mielestäni muutoksen aika on tullut. Me ansaitsemme parempaa. On aika lopettaa sivustakatsominen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Hyvä kirjoitus, Wille!

Niin on myös tässä "potkulakihässäkässäkin" - tahtoo se oleellisin unohtua:

Perustuslaki 18 § "Oikeus työhön ja elinkeinovapaus" kuuluu seuraavasti:

"Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä."

--

Em. perustulaki 18,3 § on olellinen tässä kohtaa: "Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä".

Onko meille kerrottu etukäteen ne irtisanomisen syyt, joiden perusteella alle 10 hengen yrityksissä aiotaan heikennetyn irtisanomissuojan perusteella henkilö irtisanoa? Miten kansanedustajat äänestävät, jos he eivät tiedä em. irtisanomislain syitä? Siis eriteltyjä konkreettisia laiminlyöntejä, huolimattomuutta jne.

Niiden syidenhän pitäisi siis löytyä laista em. perustuslain 18,3 §:n mukaan. Säädetään samaan aikaan laki noista syistä ja äänestetään vasta sitten niiden syiden perusteella tehtävästä irtisanomisesta alle 10 hengen yrityksissä. Nythän pitäisi käydä keskustelua noista syistä.

Pelkästään Sipilän tiedonannon perusteella ei tule kenenkään äänestää "tyhjästä" potkulaista ilman noita syitä.

---

Sama kun voi tulla ihan kohta vastaan sote- ja maku-uudistuksen kohdallakin ... ;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset