Wille Dahl Yhteiskunnallisten asioiden mietintää

Perustulokokeilu - järjestetty epäonnistuminen

Laita tomppeli asialle ja tee itse perässä. Tämä on käytännössä se mistä on kyse.

Selvennän hieman tätä kryptistä aloitusta.

Olin taannoin kuulemassa paneelikeskustelua perustulokokeilusta, tässä paneelissa siis oli osallistujana myös tämän perustulokokeilun tieteellinen johtaja Olli Kangas. Hän kertoi, että perustulokokeilu toteutettiin rajatummassa mittakaavassa kuin miten se oli suunniteltu. Ja tämän lisäksi, 'perustulokokeilu' muuttuikin 'työllistymiskokeiluksi'.

Ja tässä arvon naiset ja herrat, on ongelman ydin. Kyseessä ei ollut perustulokokeilu. Toki, siinä oli perustulon elementtejä, mutta kyseinen kokeilu oli järjestetty alusta alkaen mittaamaan työllistymistä.
Ja asiasta on käyty keskustelua lehtiotsaketyylisesti: "Perustulokokeilu ei lisännyt työllistymistä".

Miksi tämä sitten on ongelmallista?

Ongelmalliseksi tämän tekee se, että onnistumisen mittari oli täysin väärä. Miksi ihmeessä perustulokokeiluksi itseään tituleeraava tutkimus käyttäisi onnistumisen mittarina työllistymistä?
Esitän fiktiivisen uutisotsakkeen, jossa on yhtä paljon järkeä kuin tässä 'perustulokokeilun' uutisoinnissa ja asetelmassa:

"Palomiesten ylimääräinen lomapäivä ei vähentänyt tulipaloja."

Ei tässä ole mitään järkeä koko hommassa. Ja herääkin kysymys, oliko koko perustulokokeilu järjestetty ihan vaan, jotta sen viime vuosina saama mielenkiinto saataisiin kampitettua?
Pidän tätä erittäin todennäköisenä.

Kampitus itsessään onnistui sekin vain puoliksi, nimittäin perustulokeilussa olleiden ja verrokkiryhmässä olleiden työllistymistulokset olivat samat. Eivät paremmat tai huonommat, vaan samat.

Oli miten oli, tahallista tai ei, yksi asia mikä kriitikoilta yleensä jää oudon 'kätevästi' mainitsematta on se, että nämä perustulokokeiluun osallistuneet raportoivat yleisen hyvinvoinnin lisääntyneen.

Tämä on mielestäni se ainoa relevantti mittari, mitä tämänlaisella kokeilulla tulisi olla. Tämä on se asia, johon meidän tulee kiinnittää huomiota.

Hyvinvointivaltiona, meidän tavoite tulee olla hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimet. Tämä yksinkertainen seikka on jäänyt nyt pitemmän aikaa huomioimatta, kun hallitus toisensa jälkeen yrittää keksiä keppiä uudelleen saadakseen ihmisiä työn syrjään. Nykyinen hallitus on keppi-innovaatiossa saavuttanut diaboliset mittasuhteet ja osoittanutkin varsin makoisasti sen faktan, että työllisyyden kasvattaminen kepillä ei vaan ole se oikea tapa lähestyä asioita. Me emme ole orjia ja me emme motivoidu piiskaniskuista, kepiniskuista, emmekä liioin myöskään häpeäpuuhun asettamisesta.

Yksi asia myös ihmetyttää vallalla olevassa asennoitumisessa huono-osaisia kohtaan. Miten jotkin ihmiset kehtaavatkin marmattaa vanhaa valhetta, että perustulo (tai heidän sanoin 'ilmainen raha') passivoi?
Se on meinaan jännä juttu, että raha vaikuttaisi näiden ihmisten mielestä passivoivan köyhää, mutta ei rikasta. Tätä kutsutaan tekopyhyydeksi.
Ja nostetaanpa tässä vielä esiin se pointti, että se on aivan satavarma, että vähävaraiset ihmiset tekevät yleensä paljon enemmän töitä ansaitakseen elantonsa kuin muut. Kontrastina tässä on tietysti eliitti ja omistajaluokka, jotka tekevät hyvin vähän ansaitakseen vaurautensa. Tämä ei ole pelkkää sanaleikkiä vaan ihan suoraa puhetta. Vain käytettyjen työtuntien perusteella voi sanoa ansainneensa rahaa - ja tämä onkin se peruste, jonka kautta omistajaluokkaan kuulumaton rahaa ansaitsee.

Omistajaluokalle ja eliitille suurin uhka tässä perustulossa on se, että mikäli köyhät saisivat jonkinlaista ehdotonta tukea, esim. negatiivisen tuloveron muodossa, niin silloin heitä ei voitaisi patistaa tekemään ilmaista tai alipalkattua työtä kilometritehtaalla. Työnantajat joutuisivat ihan toden teolla houkuttelemaan työntekijöitä töihin sekä palkan, työympäristön ja työn mielekkyyden voimin. Tämänlainen ei meinaan ole kovin trendikästä nykyisessä maailmantalouden tilanteessa, jossa halpatyövoima ja valtiokustanteinen yrityksille ilmainen työvoima on 'the juttu'.

Pidän siis näitä 'perustulokokeilun' tämänhetkisiä tuloksia hyvin rohkaisevina. Toisin kuin monet muut olen sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä odottaa yhtä tai useampaa hallituskautta jonkin mallisen vastikkeettoman perustulojärjestelmän käyttöönotossa. Meidän tulee toimia nyt. Meidän tulee palauttaa ihmisarvoinen elämä niille, jotka ovat ahdinkoon joutuneet. Meidän tulee taata jokaiselle meistä ehdoton turvaverkko, jonka varaan voi rakentaa. Meidän tulee karsia byrokratiaa ja tehdä asiat paremmin toimiviksi.

Meidän tulee siirtyä vanhanaikaisesta ajattelusta uudenlaiseen ajatteluun, jossa mitataan hyvinvointia, ja jossa otetaan rivakoita askelia hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lopetan vapaaseen lainaukseen Mahatma Gandhilta:

"Yhteiskunnan todellinen mittari on se, miten me kohtelemme sen haavoittuvaisimpia jäseniä."


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mitäpä kokeilusta voisikaan todeta. Toki tutkimuksesta on tarkasttettu vasta ensimmäinen vuosi ja toisen sotkee aktiivisuus malli. Pituudeltaan kokeilu oli nysä. Kahdessa vuodessa pitkäaikaistyöttömillä on hyvin heikot todennäköisyydet työllistyä lyhyessä ajassa, heillä on hyvin pieni markkina-arvo kilpailtaessa työpaikoista. Lisäksi ne jotka ehtivät kokeilun aikana ehtivät aloittamaan opinnot joituivat miettimään jatkoa ja jopa opintojen keskeytystä kun kokeilu päättyisi. Olisi hyvä kuulla miten heilläkin nyt menee. Työttömäksi kuitenkaan kaikki eivät jääneet, pitkin koneilua kun sai lukea miten joku kokeiluun valituista onnistui työllistymään.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Nostit esiin hyviä pointteja. Itsekin sulketanut pariin kertaan työttömyyteen ja kyllä sen on huomannut, että paljon vaikeampi on löytää töitä silloin, kun on työtön. Työn saatuani on yleensä mennyt alle kuukausi kun minuun päin on otettu yhteyttä headhynterien toimesta. Jännä kuvio kaiken kaikkiaan.

Tuo opiskeluiden aloittamisen aspekti myös kiinnostaisi, koska se on yksi tärkeimmistä 'käyttökohteista' parustulolle, ainakin mun mielestä.

Kiitos kun osallistuit keskusteluun!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jotta kokeilusta saisi luotettavan tiedon, tulisi haastatella julkisuudessa kokeiluun osallistuneita.

Eikä vain yhtä tai kahta henkilöä, vaan kunnon otos; ja vielä siten, että ko. otos sisältäisi eri-ikäisiä eri tilanteissa olevia kokeiluun osallistuneita henkilöitä.

Myös kysymysten tulisi olla ei-johdattelevia ja ennakkoasenteista vapaita.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@2. Saamme tietää sitten enemmän maaliskuussa 1. vuoden perustulokokeilusta. Tämä nyt julkaistu oli vain alustava.

Media aikoinaan yritti haastatella ja sotkikin asioita huonommin, että tutkijat päättivät olla julkaisematta vuoden 2017 marraskuun väliraporttia, jotta ei media taas mene sotkemaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Asiaa, kiitos hyvästä blogista! :-)

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl
Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Merkittävää on myös se kuinka puoltavat äänet umpioitiin tänne ja poimittiin sarja kokeilun lyttääviä laajempaan jakeluun.

Tehtiin kolme poimintaa:
- Matti Virenin perustuloa vahvasti kritisoiva ja osin aika virheellinenkin kirjoitus poimintoihin: Pennejä taivaasta.
-Pylkkösen Perustulo ei lisännyt työllisyyttä
-Maanselän Negatiivinen tulovero on jatkuvasti kokeilussa

Kaikki kolme esittävät vahvasti negatiivisen kannan kokeiluun ja kaupan päälle Uusi suomi uutisoi: "Tyly tuomio Suomen kokeilulle: ”Merkittävä naula perustulon arkkuun”

Kahdesta noista kriittisestä tehtiin erikseen myös uutinen ja sekä uutiset että blogit jaettiin myös Facebookista.

Joku tulee kohta kertomaan kuinka poiminnoilla ei ole väliä - kyllä niillä on. Se on ainoa tapa, jolla täältä kirjoitukset päätyvät laajemmalle yleisölle ja siten saattavat vaikuttaa enemmän.

Toimitus on kantansa valinnut ja toisenlaisia näkökulmia ei haluta.

Täältä Puheenvuorosta laajempaan keskusteluun ja uutisoituna ei päässyt ulos yksikään blogi, joka olisi ollut puoltava sekä asiaa laajemmin avaava.

Itsekin kirjoittelin toista näkökulmaa samaan aikaan.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

On tärkeää huomata, että työllistymistulos oli aivan sama vaikka verrokkiryhmät olivat hallituksen mainioiden työllisyystoimien kohteena. Vaikka aktiivimallia ei vielä ollut 2017, niin muita oli jo voimassa kuten 3 kk haastattelut. Sama tulos tuli siis ilman niitä ja luotua byrokratiaa.

Tympii tämä yksipuolisuus, jolla asioita tuodaan esille. Ja se että hyvinvoinnin parantumisen merkitys nähdään olemattomana.

On hyvä muistaa, että hektisessä informaatiotulvassa suurin osa lukee otsikon, harvempi itse artikkelin ja kommntteja enää todella harva.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl Vastaus kommenttiin #19

Olen itse laittanut merkille saman. Ei kannusta kyllä näkökulmien laajentamiseen se, että sponsaavat vain noita negatiivisia kannanottoja.

Ja todellakin noille poiminnoilla on väliä. Ei sitä palkkia tuossa etusivulla muutoin olisi. Ja se on suoran kannanotto alustan ylläpitäjältä, että mikä heistä on tärkeää - eli mikä sopii heidän kantaansa.

Täällä on ollut muutamia hyviä kannanottoja liittyen tähän perustulokokeiluun. Yksi niistä oli sun ja sitten yks Jari Robsonin kirjoitus:
http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269272-...

Saattoi olla vielä joku kolmaskin, mutta juuri nuo sun mainitsemat on jotenkin niin ala-arvoisen huonoja kannanottoja, jo pelkästään kirjoituksen laadun vuoksi, että ihmettelen miksi ne oli valittu poimintoihin.

Ei kai tässä voi muuta ku yrittää itse pitää ääntä tästä asiasta ja toivoa, että tarpeeksi moni kuulee. :)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Hyvä blurskaus tosiaan! On syntynyt uusi meemi: köyhää raha passivoi, rikkaammalta se saa hippulat vinkumaan!

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Heh! :) Kiitos osallistumisesta!

Käyttäjän PjotrKpStahanov kuva
Petri Heiniemi

Perustulokokeilu on valtiotason tiedevilppi. Merkittävin kokeiluun liittyvä havainto on nimittäin se, että kahta todennäköisintä perustulokeilun vaikutusta työttömän työllistymiseen voidaan käyttää perustulon vastaisena argumenttina.

1. Työtön ei ota vastaan lyhytaikaista työtä, koska palkka pudottaa muut tuet pois. Perustulo ei siis tässä tapauksessa helpota lyhytaikaisen työn vastaanottamista, joka on yksi vahvimpia argumentteja perustulon puolesta.

2. Työtön ottaa vastaan kokoaikaisen työn ja saa palkan lisäksi 560 euroa verottomana. Hintalappu tässä olisi n.1,4 miljardia. Samaan aikaan monet julkiset palvelut ovat kriisiytyneet tarkoituksellisen alirahoituksen seurauksena, joten ylimääräisen rahan jakaminen suoraan kansalaisille tuntuisi varmasti hullulta. Aito perustulomalli ei lisää työssäkäyvien tuloja.

Keskustaoikeisto on siis ryhtynyt brändäämään Suomea maailmalle tiedevilpin avulla, saadakseen huterille perustulon vastaisille kannoilleen tukea kotimaan politiikassa. Tämä vaalikampanja maksoi Suomelle 20 miljoonaa ja maineen luotettavana länsimaana.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Haluaisin uskoa, että monet yllättyisivät kuullessaan, että valtion johdossa on konnia, mutta pelkään pahoin, että kaikki sen jo tietävät. :)

Liittyen tuohon kohtaan 1., tällä hetkellä ymmärtääkseni tilanne on juuri tuo, että työttömän ei kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä, koska voi itseasiassa menettää pidemmällä aikavälillä tuloja kannustinloukutuksen vuoksi. Perustulomallissa tuota kannustinta ei tulisi olla, eli kaiken työn vastaanottaminen tulisi olla kannattavaa ja kannustettua. Pelkkää porkkanaa niinku hevosilleki.

Liittyen kohtaan 2. Olen osittain samaa mieltä. Ei ole mitään mieltä maksaa minkäänlaista perustuloa hyvin toimeentuleville. Sen sijaan käänteisen/negatiivisen tuloverotuksen mallin kautta tuota toimeentuloa voitaisiin ohjata suoraan sinne missä sitä tarvitaan, eli pohjalle.

Universaalin perustulon haaste on tosiaan se, että filosofisesti se on 'tasa-arvoinen', koska kaikille maksetaan yhtä paljon 'ilmaista rahaa'. Tämä on väärä suunta siinä mielessä, että se vesittää koko perustulon reiluuden idean. Jos maksetaan kaikille 500€/kk niin lopputulos on se, että köyhälle se ei ole tarpeeksi ja varakkaalle se on täysin merkityksetöntä.
Sen sijaan, jos esim. negatiivisen tuloveron kautta maksetaan vain sitä tarvitseville 1000€/kk niin aletaan jo liikkua sellaiseen suuntaan, että voidaan puhua ihmisarvoisen elämän tavoittelusta.

Suomen maine luotettavana länsimaana taitaa olla vaurioitunut jo ennen tätä. Tosin Suomen kielen pieni levinneisyys aika hyvin sulkee sisäpoliittisen korruption jne. ymmärtämättömyyden verhon taakse.

Kiitos keskusteluun osallistumisesta!

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Ahkeruutta ei palkita, hyvä esimerkki!
Nykyisellään työtön ei saa tehdä vapaaehtoistyötä, koska hänen katsotaan silloin olevan pois työmarkkinoiden käytöstä. Eli melkoisen järjetön systeemi sinänsä, edes ilmaiseksi ei ole voinut luoda työkokemusta itselleen, tai paikata sillä aukkoja CV:ssä.
Vastikkeeton perustulo tarjoaisi mahdollisuudet vapaaehtoiseen työhön ja uskon, että olemme yhdistysten luvattuna maana aika ahkeria osallistumaan. Emme voi arvioida kuinka paljon ihmiset haluavat tehdä sitä, koska se ei ole nyt mahdollista. Vapaaehtoistyö on myös auttamista, josta saa hyvän mielen, sekä osallistumista, joka auttaa syrjäytymiseen. Mutta jos se ei ole vapaaehtoista, niin sitten se on pakkotyötä.

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen
Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Olisi saanut tulla vaikka kolmasti. :)
Hyvä kommentti.

Henry

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Lopetan vapaaseen lainaukseen Mahatma Gandhilta:

"Yhteiskunnan todellinen mittari on se, miten me kohtelemme sen haavoittuvaisimpia jäseniä.""

Minä taas kallistuisin paljon yksinkertaisempaan suuntaan eli kärsimyksen vähentämiseen. Eikö se luulisi olevan kaikkien kansakuntien päämäärä ja päämäärä ei saa koskaa pyhittää keinoja.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Kärsimyksen vähentäminen on myös hyvä ohjenuora.

Tosiaan vivahde-erona tuossa Gandhin mietelmässä on se, että se miten me kohdellaan niitä, jotka on heikoimmassa asemassa, kertoo meistä, siis yhteiskunnasta, paljon. Sanotaan nyt vaikka, että se kertoo siitä valveutumisen tasosta, joka yhteiskunnassa on. Ja minkälaisia arvoja täällä vaalitaan.

Mutta palataan tuohon sun ajatukseen kärsimyksestä. Hyvä ohjenuora tosiaan on, että meidän tulisi pyrkiä toimimaan siten, että emme lisää kärsimystä.

Kiitos osallistumisesta!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kiitos hyvästä blogista.

Henry

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Kiitos itsellesi lukemisesta! :)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tästä on nimenomaan ollut kyse. Ei sillä ollut perustulokokeilun kanssa mitään tekemistä.

Sitäpaitsi vaikka työllistymistä olisikin tsekattu, se ei muuttunut miksikään – tietenkään, eiväthän työttömät työpaikoista päätä, vaikka Sipilä ja kumppanit harhoissaan kuinka niin kuvittelisi – mutta stressi ja nöyryytys vähenivät, hyvinvointi ja jopa terveys kohenivat, joten tuonkin kokeilun voidaan sanoa onnistuneen, toisin kuin siitä on uutisoitu.

Se uutisointi lienee kirjoitettu jo ennen kokeilun aloittamista, koska "tulos" oli jo päätetty: testin piti "todistaa" ettei perustuloa kannata toteuttaa missään muodossa.

Niin tyypillistä oikeistolaista politiikointia.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Osuit naulan kantaan!

Oma ymmärrykseni oli, että perustulokokeilu oli alkuperäisen suunnitelman tasolla suuniteltu todella kattavaksi kokonaisuudeksi. Olli Kangas, kokeilun tieteellinen johtaja, muistaakseni asiasta kommentoikin taannoin paneelikeskustelussa, että tuohon suunnitelmaan oli otettu mallia ja oppeja aiemmin tehdyistä kokeiluista ympäri maailman. Eli alun alkujaan tuo perustulokokeilu oli siis vakaalle pohjalle rakennettu, mutta sitten hallituksen päätöksestä se toteutettiin rajatussa laajuudessa sekä muutoksin - nimellisesti tuo työllistymisen kasvu asetettiin pääasialliseksi mittariksi.

Tässä vaiheessa voi vaan toivoa, että äänestäjät jättävät joukoin kaikki isot puolueet ja keskittyvät pienempien progressiivisempien puolueiden ääneestämiseen.

Kiitos kommentoinnista!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Joo, mä ainakin äänestän puoluetta, joka ei ole eduskunnassa - vielä.
Puoluekurin, (Leninin kehittämä v. 1905), napinpainajat - mihin he voivat vaikuttaa? Ei mihinkään!

Kun joskus saadaan yksi ukko tai akka sisään, niin hän ei ole muusta riippuvainen kuin kannattajistaan.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #22

P.S. Ei tiedä itkeä vai nauraa kun Kokoomuskin kulkee Leninin viitoittamaa tietä. Viittaan siis puoluekuriin [Lenin: Mitä on tehtävä?-pamfletti vuodelta 1905 => Demokraattinen sentralismi - my ass.]
Koksut - kansan kirous ja oikeuksien polkija. Samoin apupuolueet Keskusta jne.

Henry

Toimituksen poiminnat